Uutta valoa esipolviin: Sigfrid Eerikinpoika Lundman-Lehtitaipaleen todellinen ikä ja hämäläinen arvoitus
Artikkeli editoitu 7.6.2026 14:20.
Tekoälyn hallusinointi poistettu Sigfridin esi-isistä ja lähdeviitteet korjattu Kari Salmen sukututkimukseen.
Huom! Tekoäly voi hallusinoida erittäin uskottavan kuuloisen tarinan. Tekoälyn käyttöä sukututkimuksessa on vielä harjoiteltava ja korostettava uuden tiedon keksimisen kieltäminen ilman asiallisia lähdeviitteitä (hallusinointi). Kaikki tekoälyn tuottama tieto on siis vielä ihmisen tarkistettava huolellisesti lähdeviitteineen. Näistä voi helposti innostua liikaa, joka minullakin ehkä kävi.
Jere Tuominen
Sigfrid Eerikinpojan Sukuseura ry
---
Sukututkimus ei ole koskaan valmis. Usein vanhat, sukupolvelta toiselle kulkeet "totuudet" perustuvat puutteellisiin lähdetulkintoihin, jotka moderni, kriittinen asiakirjatutkimus pystyy oikaisemaan. Sukuseuramme kantaisän, Sigfrid Eerikinpojan (Lundman, myöhemmin Lehtitaipaleen torppari), kohdalla on tehty merkittävä läpimurto ikämäärityksessä, ja olemme ajautuneet kiehtovan hämäläisen sukumysteerin äärelle. Tästä merkittävästä löydöstä ja laajasta esityöstä saamme kiittää sukututkija Kari Salmea, jonka tekemä tutkimus on avannut tämän solmukohdan [1].
Myytti 93-vuotiaasta vaarista murtuu
Moni meistä on oppinut tuntemaan Sigfrid Eerikinpojan poikkeuksellisen pitkäikäisenä miehenä, jonka syntymävuodeksi on aiemmin merkitty 1694 ja kuolinvuodeksi 1787. Tämä perustuu Hattulan myöhempiin rippikirjoihin, joihin syntymävuosi 1694 ilmestyi ensimmäisen kerran vasta vuonna 1760 [2]. 1700-luvun puolivälissä pitäjänkirjureilla oli kuitenkin tapana arvioida ikääntyvien torpparien syntymävuodet reilusti yläkanttiin, jos alkuperäisiä kastekirjoja ei ollut käsillä.
Matemaattinen ja biologinen mahdottomuus paljastuu, kun tarkastelemme Sigfridin vaimon, Maria Eliaantyttären, ikää. Rippikirjan mukaan Maria olisi syntynyt vuonna 1696 [2]. Pariskunnan nuorin poika, Henric, syntyi kuitenkin noin vuonna 1748 [3]. Jos vanha syntymävuosi pitäisi paikkansa, Maria olisi ollut synnyttäessään peräti 52-vuotias, mikä on biologisesti äärimmäisen epätodennäköistä.
Todellinen siviili- ja sotilasikä paljastuu kruunun virallisista dokumenteista: Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pääkatselmusluetteloista, jotka Kari Salmi on nostanut tutkimuksessaan esiin [1]. Toisin kuin rippikirjat, armeijan rullat olivat virallisia verotus- ja palveluskelpoisuusasiakirjoja, joissa miesten ikä syynättiin tarkasti.
- Vuoden 1737 pääkatselmuksessa Ilmajoen komppanian sotilas nro 108, Sigfrid Ericsson Lundman, merkitään 27-vuotiaaksi [4].
- Vuoden 1743 katselmuksessa hänen iäkseen merkitään 33 vuotta [5].
Molemmat viralliset sotilaslähteet antavat yhdensuuntaisen ja aukottoman tuloksen: Sigfrid Eerikinpoika on syntynyt noin vuonna 1710. Hän ei siis kuollut 93-vuotiaana vanhuksena, vaan noin 77-vuotiaana, mikä oli sekin tuon ajan torpparille kunnioitettava ikä. Maria-vaimo on todennäköisesti ollut suurin piirtein samanikäinen, jolloin lasten syntymävuodet asettuvat luonnolliseen biologiseen ikään (Marian ollessa n. 20–38-vuotias).
Arvoituksellinen kuolinmerkintä: "å Luolas Purala"
Kun Sigfrid kuoli vesipöhöön Hattulan Lehtitaipaleessa jouluaattona 1787, Hattulan kirkkoherra teki kuolleiden kirjaan merkittävän historiallisen vihjeen kirjaten Sigfridin syntymä- tai kotipaikaksi "å Luolas Purala" [6]. Tämä viite on pitkään hämmentänyt tutkijoita. Koska kanta-Hämeen kirkonkirjat tuhoutuivat lähes täysin isovihan (1713–1721) melskeissä juuri Sigfridin lapsuusvuosilta, tämän merkinnän avaaminen on sukuseuramme suuri tulevaisuuden haaste.
Kuten Kari Salmi tutkimuksessaan osoittaa, sanat viittaavat vahvasti Hämeenlinnan Luolajaan ja kenties sieltä historiallisen asutuksen kautta löytyvään Purala-nimiseen paikkaan tai taloon [1], josta nuori Eerikinpoika on isovihan sekasorrossa joutunut eroon kodistaan päätyen lopulta pakolaisvirran mukana Pohjanmaalle ja siellä sotilasuralle.
Tiedämme asiakirjoista varmasti, että tämä hämäläispoika päätyi Etelä-Pohjanmaalle, missä aikuistuttuaan hakeutui armeijaan. Vuonna 1727 Lapuan Liuhtarin Turjan isäntä pestasi 18-vuotiaan Sigfridin ruodun sotilaaksi [7]. Sigfrid sai sotilasnimekseen Lundman, meni naimisiin Lapuan Erkkilän Maria Eliaantyttären kanssa vuonna 1728 [8] ja perusti perheen Liuhtarin Turjassa [9]. Lopulta, hattujen sodan melskeissä vuonna 1743, Sigfrid jätti Pohjanmaan rykmentin ja palasi perheineen takaisin synnyinseudulleen Hämeeseen [5], missä hänestä tuli lopulta Lehtitaipaleen torpan isäntä [3].
Etsintä jatkuu arkistoissa
Tämä asutushistoriallinen pähkinä odottaa vielä lopullista ratkaisuaan. Jotta voimme varmuudella selvittää Sigfridin biologiset vanhemmat ja lapsuudenkodin, tutkimusta on jatkettava Hämeen alisen kihlakunnan tuomiokirjoissa (käräjäpöytäkirjoissa) sekä Asutuksen yleisluettelossa (SAY) selvittämällä Luolajan ja Puralan alueiden isovihan aikaisia asutussuhteita.
Vaikka lopullinen niitti biologisesta perheestä vielä puuttuu, tämä uusi tutkimus on siivonnut sukupuustamme vanhat virheet ja tuonut kantaisämme elämänkaaren alun ja lopun aivan uudenlaiseen, historiallisen elävään valoon!
Kommentit
Lähetä kommentti